Nuoren ääni - Toni Nikka

Visio. Tulevaisuuden rakentaminen, sen maailman luominen, jossa minun lapseni kasvavat ja elävät ja heille mahdollisuuksien suominen. Kaikki tämä lähtee visiosta. Visio Suomesta, jota minä olen ollut rakentamassa. Yksikään taidemaalari ei aloita maalauksen maalaamista ilman visiota. Kun minulla on visio, alan maalaamaan taulun sijasta tulevaisuutta itselleni ja jälkeläisilleni. 

100 vuotta sitten Suomen itsenäisyyden puolesta taistelivat ihmiset, joilla myös oli visio. Se visio on kuitenkin nyt todellisuutta meille. Kun minä hetkeksi pysähdyn ajattelemaan, huomaan, että on paljon asioita, joita pidän itsestäänselvyyksinä, kuten kieli, demokratia, kansalaisoikeudet, koulutus, terveydenhuoltojärjestelmä ja Tuntemattoman Sotilaan katsominen joulukuun kuudentena. Ne eivät kumminkaan olleet itsestäänselvyyksiä niille, jotka itsenäisyyden puolesta taistelivat.

Minun isopappani taisteli Talvisodassa. Minä toki lapsena tiesin sen, mutta vasta nyt vanhempana olen herännyt ajatukseen, että miksi. Suomi itsenäistyi loppuvuodesta 1917 ja Eeli-pappa syntyi keväällä 1918. Isopappa sai syntyä itsenäiseen Suomeen itsenäisenä suomalaisena. Parisenkymmentä vuotta myöhemmin isopappa oli valmis puolustamaan tuota itsenäisyyttä ja lähti rintamalle. Sota loppui, me olimme yhä vapaiden ja itsenäisten kansojen joukossa. Isopappa sai nähdä, miten mun mummoni, isäni ja lopulta minä saimme kaikki varttua suomalaisina. Luulen, että tämä oli isopapalle arvokas palkka urheudesta, jota hän osoitti Talvisodassa.

Tämä saa minut miettimään, että mitä minä voin tehdä? Kuinka minä voin kunnioittaa isänmaatani ja itsenäisyyttä?

Minun puhelimeeni kilahtaa viesti, jossa minulle tarjotaan mahdollisuutta osallistua mielestäni todella tärkeään projektiin, joka antaa minun ikäpolvelleni mahdollisuuden saada sanottavamme sanotuksi. Me olemme totta kai ikuisesti kiitollisia aikaisemmille sukupolville, jotka Suomea ovat rakentaneet, mutta nyt on meidän vuoro. Ja meillä tarkoitan koko 100vision tärkeintä osaa. Nuoria. Tänä päivänä päättäjillä, vaikuttajilla ja tulevaisuuden rakentajilla on yhä enemmän ajateltavaa ja huomioon otettavaa. Tällöin saattaa unohtua niiden ääni kuulumattomiin, joita tämä tulevaisuus tulee koskettamaan eniten. Siksi projektit kuten 100-visio ovat äärimmäisen tärkeitä ja puhtaasti nerokkaita. Nyt vastuu on meillä nuorilla tarttua tilaisuuteen ja osallistua. Lähteä mukaan visioimaan Suomen seuraavaa sataa vuotta.

Minä olen ylpeä suomalainen. Toki nykyään maailmalla eletään levottomuuksien, jännitteiden ja epävarmuuksienkin aikaa ja tottakai nämä vaikuttavat myös Suomessa. Silti meidän tulisi osata katsoa näiden asioiden yli ja ottaa huomioon kaikki suomalaisuuden ylpeyden aiheet. Minulle suomalaisuus on sitä, että minulla on identiteetti, vapaus, kotimaa ja perinteet. Suomalaisuus on minulle sitä, että jokaisella on samat mahdollisuudet tavoitella omia unelmiaan ja päämääriään. Suomalaisuus on minulle rehellisyyttä, yritteliäisyyttä ja sukupolvien välisiä keskusteluja puulämmitteisessä saunassa. Suomalaisuus on istumapaikan tarjoamista vanhemmalle matkustajalle linja-autossa. Suomalaisuus on toveruutta periksiantamattomuutta ja vieraanvaraisuutta. Suomalaisuus on sananlaskuja, sekä kesäisiä järvenrantoja kuikan laululla säestettynä. Suomalaisuus on sitä, kun yksi pärjää hyvin, niin kaikki ovat voittajia.

Suomen itsenäisyysjulistus loppuu seuraavanlaisiin sanoihin: ”Samalla kuin Hallitus on tahtonut saattaa nämä sanat kaikkien Suomen kansalaisten tietoon, kääntyy Hallitus kansalaisten, sekä yksityisten että viranomaisten puoleen, hartaasti kehoittaen kutakin kohdastansa, järkähtämättömästi noudattamalla järjestystä ja täyttämällä isänmaallisen velvollisuutensa, ponnistamaan kaikki voimansa kansakunnan yhteisen päämäärän saavuttamiseksi tänä ajankohtana, jota tärkeämpää ja ratkaisevampaa ei tähän asti ole Suomen kansan elämässä ollut. Helsingissä, 4 päivänä joulukuuta 1917.

Nyt minä aion aloittaa visioinnin päivittämällä nuo sanat tähän päivään ja omaan perspektiiviini: ”Tahdon nyt saattaa seuraavat sanat kaiken kansan tietoon, ikään sukupuoleen, identiteettiin ja vakaumukseen katsomatta. Käännyn jokaisen suomalaisen, ennen kaikkea joka ikisen nuoren visionäärin puoleen, hartaasti ja toiveikkaasti kehottaen täyttämään velvollisuutensa Suomen tulevaisuuden rakentajana, ja panostamaan kaikella energiallaan ja ideoillaan, Suomen kirkkaan ja vankan tulevaisuuden varmistamiseen. Etenkin tänä ajankohtana, jolloin nuoren suomalaisen toiminnat tulevaisuuden turvaamiseksi eivät ole koskaan olleet näin tärkeitä. Helsingissä, 29 päivänä marraskuuta 2016.”

100visio on mielestäni yksi tärkeimmistä ja merkittävimmistä hankkeista koko Suomen 100-vuotisjuhlavuonna. Minä tiedän, että nuorisolla on kirkkaita visioita Suomen seuraavalle sadalle vuodelle, ja nyt jos joskus on tullut aika päästää ne esille.

100visio - Video

Uutta visiota Suomelle seuraaviksi 100 vuodeksi kutsutaan nyt luomaan suomalaisia koululuokkia. Tärkeintä on lähteä mukaan!

100visio - Mitä?

Visio Suomesta seuraavaksi 100 vuodeksi – nuorten uusi itsenäisyysjulistus.

100visio - Nuoren ääni

Lukiota käyvä Toni Nikka pohtii, mitä hän voin tehdä kunnioittaakseen isänmaataan ja sen itsenäisyyttä.

100visio - Puhemiehen avaus

Maria Lohela on puhemiehenä ja kansanedustajana erityisen kiinnostunut siitä, millä tavalla nuoret näkevät demokratian muotoutumisen ja kehitystarpeet.

Suomi Finland 100