Mitä oikeasti tapahtui vuonna 1917?

Käymme läpi kuukausittain vuoden 1917 vaiheita Suomessa. Pääpaino on Suomen myöhempiin vaiheisiin vaikuttaneissa tapahtumissa, mutta mukana on myös urheilua, kulttuuria ja ihmisten arkea.

Huhtikuu 1917

Lue tapahtumista tarkemmin klikkaamalla alla olevia otsikoita.

Tavoitteeksi yhteistoiminta Venäjän väliaikaisen hallituksen kanssa

Sosiaalidemokraatit kokivat Venäjän väliaikaisen hallituksen porvarilliseksi eivätkä siksi suosineet tiivistä yhteistyötä sen kanssa. Sen sijaan sosiaalidemokraatit vaativat, että Suomen eduskunnan tuli käyttää korkeinta valtaa maan sisäisiä asioita koskevissa kysymyksissä. Porvaripuolueet sitä vastoin kannattivat yhteistoimintaa ja neuvotteluja väliaikaisen hallituksen kanssa.

Perustuslakikomiteassa päästiin yksimielisyyteen siitä, että omavaltainen toiminta ei olisi hyväksi. Parempi oli pyrkiä sopimaan väliaikaisen hallituksen kanssa, että korkein valta kaikissa Suomen sisäisissä asioissa siirtyisi senaatille.

Vaatimus 8-tunnin työajasta

Lakkolaisia Turussa maaliskuussa

Suomen ammattijärjestö SAJ vaati kahdeksan tunnin työpäivää vappuun mennessä ja uhkasi lakoilla, mikäli sen vaatimukseen ei suostuttaisi.

Työväestö vaati kevään mittaan yhä kiivaammin kahdeksan tunnin työpäivää ja työtaistelut olivat yleisiä. Metallityöläiset järjestivät työtaistelun vauhdittaakseen vaatimustaa kahdeksan tunnin työpäivästä. Metallialan työnantajat myöntyivät vaatimukseen ja lakot päättyivät muutamassa päivässä.

Pula ruuasta aiheutti levottomuuksia

Torimyyjiä Porin torilla. Kuva Satakunnan museo

Väkijoukko vaati Helsingin kauppatorilla torimyyjiä alentamaan hintojaan, mihin torimyyjät pakon edessä suostuivat. Elintarvikekysymys kuohutti ihmisten mieliä ja johti jo keväällä paikoitellen mellakoihin.

Helsingin Sanomat kirjoitti asiasta.
"Joukko työpukuisia miehiä ilmestyi kalakauppiaiden luo pakottaen heidät uhkauksillaan myymään tavaransa markasta kilolta, vaikka kalakauppiaat itse olivat saaneet maksaa siitä korkeamman hinnan. Hälinän ja epäjärjestyksen aikana sattui, läsnäolijoiden kertomusten mukaan, myös varkauksia."

Ajatus itsenäisyydestä sai kannatusta

Oskari Tokoi. J. Indurskin ottama kuva, Museovirasto

Nuorsuomalainen puolue. J. Indurskin ottama kuva, Museovirasto

Nuorsuomalaisten puolueen puoluekokouksessa 15.4. hyväksyttiin ohjelma, jossa asetettiin tavoitteeksi mahdollisimman laaja valtiollinen itsenäisyys Suomelle.

Eduskunnassa senaatin puheenjohtaja Oskari Tokoi piti 20.4. itsenäistymisajatusta koskevan puheen. Puheessa Tokoi muisteli venäläisten tekemiä vääryyksiä sortokausien aikana ja esitti, että suomalaiset olivat kypsiä hallitsemaan itse itseään. Samalla tokoi painotti työväenliikkeen vaatimusten hyväksymisen kansankerroksissa.

Leipäkortit käyttöön

Leipäkortti vuodelta 1917.

Kireä elintarviketilanne johti kahakoihin eri puolilla maata. Suurimmat kaupungit esim. Helsinki aloittivat leivän säännöstelyn ja leipäkortit otettiin käyttöön. Eritääin tulenarkoja paikkoja olivat torit, missä kaupunkilaiset ja maaseudun väki kohtasivat. Kaupunkilaisten viha kohdistui maanviljelijöihin, kauppiaisiin ja "gulasheihin" eli keinottelijoihin. Toreilla ärtyneet väkijoukot vaativat hintojen alentamista ja miliisi seurasi voimattomana vierestä.

Nälkä on aseistettua vihollista pahempi

Senaattori Väinö Tanner työpöytänsä ääressä. Kuva Museovirasto

Senaatti otti tärkeimmäksi tehtäväkseen uhkaavan nälänhädän torjumisen. Senaattori Tanner totesi Helsingin Sanomissa 24.4. seuraavaa:

"Ellei ryhdytä tuntuviin rajoituksiin kulutuksesta niin maassamme olevat viljavarat laskelmien mukaan riittävät ainoastaan kesäkuun alkuun. Ellei ulkoa, etupäässä Venäjältä voida viljaa saada, on meillä edessämme vakava ja ankara aika."

Suomen senaatti alkoi ymmärtää, että nälkä on aseistettua ja voimakasta vihollista pahempi.

Eduskunta kokoontuu

Venäjän väliaikainen hallitus kutsui koolle Suomen eduskunnan, jota oli kielletty kokoontumasta ensimmäisen maailmansodan syttymisestä lähtien. Suomen uutena kenraalikuvernöörinä toimi Mihail Aleksandrovits Stahovitsh ja P. E. Svinhufvud nimitettiin Suomen korkeimmaksi lainvalvojaksi eli prokuraattoriksi. Eduskunnan puhemieheksi valittiin sosiaalidemokraatti Kullervo Manner.

Valtiopäiville eduskunta järjestyi vuoden 1916 vaalien tuloksen mukaisessa kokoonpanossa, jossa enemmistö eli 103 paikkaa oli sosiaalidemokraattisella puolueella. Eduskunnan kokoontuessa toiveet kohdistuivat erityisesti perustuslaillista oikeutta koskevien kysymysten ratkaisemiseen.

Tapahtumia

6.4.1917

Yhdysvallat liittyi Saksan vastaiseen rintamaan vasta 6. huhtikuuta 1917. Amerikkalaisia joukkoja alkoi saapua Ranskaan, missä he nousivat maihin 26. kesäkuuta 1917. Yhdysvaltalaiset joukot vaikuttivat ratkaisevasti sotaan vasta kesällä 1918.

9. - 16.4.1917

Lenin lähtee kohti Pietaria. Saksa oli jo sodan alussa pyrkinyt heikentämään Venäjää tukemalla sosialistista liikettä. Niinpä maaliskuussa 1917 Saksan sodanjohto katsoi, että Sveitsissä maanpaossa olleen Vladimir Iljitsh Leninin, bolshevikkipuolueen johtajan, päästäminen Venäjälle olisi edullista Saksan sodankäynnin kannalta. Lenin ja huomattava seurue muita vallankumouksellisia, mm. Leninin vaimo Nadezda Krupskaja, lähtee 9.4. Zürichistä Sveitsistä. Matka jatkuu sinetöidyssä junavaunussa Saksan halki Malmön kautta Tukholmaan ja sieltä 13.4. Haaparantaan ja Tornioon Suomeen. Lenin matkustaa Suomen halki ja saapuu Pietariin 16.4.

16.4.1917

Suomen taide esittäytyy Pietarissa. Esillä on noin 300 työtä eri taiteilijoilta. Mukana ovat muun muassa Tyko Sallinen, Ellen Thesleff, Juho Rissanen ja Eero Järnefelt.

28.4.1917

Senaattorit Tokoi, Tuulenheimo ja Setälä neuvottelevat Pietarissa senaatin oikeuksien lisäämisestä.

Tekstit: Pertti Rajala, Kuvat: Wikipedia commons, Satakunnan museo, www.narc.fi/1918verkkonayttely/index.html, www.jp27.fi
Lähteet: Hotakainen Markus. Alavilla mailla hallanvaara. Kertomuksia Suomen säästä. Helsinki-kirjat.2012. Nyström Samu. Suomi vuonna 1917. Kirjassa Suomi 1917. Suomi Finland 100. Amanita.2016. Suomen itsenäistymisen kronikka. Gummerus 1992. www.itsenaisyys100.fi, www15.uta.fi/yky/arkisto/suomi80/v18v1.htm

VUOSI 1917

Suomen hallitsija eli Suomen suurruhtinaskunnan päämies oli tsaari Nikolai II 17.3. asti. Sen jälkeen Venäjän eri hallitukset, Suomen senaatin puhemies kenraalikuvernööri Seyn, ja mm. Oskari Tokoi ja P.E. Svinhufvud ja lopulta Suomen eduskunta.

Suomen väkiluku oli 31.12.1917 yhteensä 3 345 660 asukasta. Heistä naisia oli 1 680 641 ja miehiä 1 665 019. Suomessa oli 38 kaupunkia. Keskimääräinen elinikä oli miehillä 43 vuotta ja naisilla 49 vuotta.
Suomen tärkein vientituote oli paperi ja tuontituote siirtomaataravat. Tärkein kauppakumppani oli Venäjä.

VUODEN 1917 SÄÄ

Tammi- ja helmikuu olivat vähäsateisia, maaliskuu jopa erittäin vähä sateinen. Kevät oli hyvin kylmä, moni pakoin kylmin kevät sitten vuoden 1888. Keväällä ja kesällä saatiin vain siellä täällä vähän sadetta. Kesä vuorostaan oli poikkeuksellisen lämmin. Halla iski Suomeen heinäkuun alussa. Syksyllä taivas aukeni. Lähes koko maassa tuli vettä 100 mm. keskimääräistä enemmän. Sadetta jatkui aina joulukuulle, jolloin talvi saapui. Itsenäisen Suomen ensimmäisestä talvesta tuli kylmä. Heti joulukuun alussa Lapissa oli jo -30 asetetta pakkasta, tosin sää lauhtui melko pian, mutta pysyi pakkasella.

SUOMEN ENNÄTYKSIÄ YLEISURHEILUSSA

100 m 10,8 (maailman ennätys 10,6)
1 500 m 4.03,4 (ME 3.55,8)
10 000m 31.27,4 (ME 30.58,8)

Virheviesti

Mitä oikeasti tapahtui vuonna 1917?

Huhtikuu 1917

100visio - Video

100visio - Mitä?

100visio - Nuoren ääni

100visio - Puhemiehen avaus